Taloyhtiössä asumisen yhteisöllinen vastuu

9.8.2021

Aika vierii lähes huomaamatta ja olen asunut asunto-osakeyhtiössä eli tuttavallisemmin sanottuna taloyhtiössä jo kolmisenkymmentä vuotta. Tänä aikana on mukaan karttunut opettavaisia kokemuksia niin asukkaana kuin lähes koko ajan osakkaanakin. Monia asioita kuitenkin hämmästelen edelleen ja mietin, miksi ne ovat juuri niin kuin ovat.

Nuorena, juuri kotoa lentäneenä hankin ensimmäiseksi omaksi kodikseni pienen kerrostaloyksiön. Oman itsenäisen elämän opettelun rinnalla perehdyin hiljalleen taloyhtiössä asumisen lainalaisuuksiin ja sääntöihin, joihin en omakotitalossa aiemmin asuessani ollut törmännyt. Voin vain kuvitella kuinka haasteellista se on vaikkapa vuosikymmeniä omassa talossa asuneelle ja ikääntyessään kerrostaloon muuttavalle – olihan se nuorelle Virpillekin suuri ajattelutavan muutos. Moni tällainen uusi osakas ei tiedä vaikkapa sitä, että remonteista tulee ennakkoon tehdä ilmoitus isännöitsijälle tai että yöaikaan ei saa soittaa pianoa, vaikka unta odotellessa se tulisi mieleen. Olenkin miettinyt, voisiko taloyhtiössä elämisestä tehdä jonkinlaisen ohjekirjan uuteen elämäntilanteeseen astuneille. Kyllähän ne asiat sitten hiljalleen tutuiksi tulevat, osittain ehkä virheidenkin kautta. Olennaisinta on tiedostaa erityyppisen asuinympäristön vaatimukset ja mukautua yhteisiin sääntöihin.

Jo nuorena osakkaana osallistuin yhtiökokouksiin, koska huomasin sen ainoaksi todelliseksi tavaksi vaikuttaa omaisuuden hallintaan ja saada tietoa yhtiön tilasta. Ihmettelin jo silloin ja edelleenkin, miksi merkittävän omaisuuden hallinnasta ei olla edes sen verran kiinnostuneita, että kerran tai kaksi vuodessa käytettäisiin hetki aikaa yhtiökokoukseen. Kun hankit auton, päätät sen huolloista itse tai jos kartutat omaehtoista eläkettä, määrittelet kuukausipanoksen itsellesi sopivaksi. Miksi et siis olisi aktiivinen vaikuttaja taloyhtiösi huollon ja kunnossapidon sekä taloudenhallinnan suunnittelun suhteen?

Elämä kuljetti minut hetkeksi jälleen asumaan omakotitalossa, jonka jälkeen olin elämäni ensimmäistä kertaa myös vuokralaisena. Pian kuitenkin olin hankkinut osakkeen taloyhtiöstä ja huomasin päätyneeni sen hallitukseen. Hallitusjäsenenä toimiessa on vastuussa eri tavalla päätöksistä kuin yhtiökokouksen osallistujana. Hallitus toimii yhtiökokouksen päätöksien ja antamien valtuuksien rajoissa ja hoitaa yhtiön asioita yhteistyössä isännöitsijän kanssa. Tulee muistaa, että vaikka isännöitsijä hoitaa käytännössä hallinnolliset asiat, hallitus on kuitenkin vastuussa asioiden hoidosta. Yhteistyön ja hallitusjäsenen aktiivisen asenteen merkitystä ei voi siis liikaa korostaa. Moni osakas saattaa turhaan pelätä hallituksen vastuuta, uskaltautumatta mukaan. Tärkeää on hoitaa hallitusjäsenenä tehtäväänsä huolellisesti ja käyttää matalalla kynnyksellä oman osaamisen tueksi asiantuntijoita. Näin toimii vastuullisesti. Itselläni ainakin vaakakupin toinen puoli painaa vastuuta enemmän – jatkuva tiedon saanti taloyhtiön tilanteesta ja tapahtumista lisää mielenrauhaa omaisuuden hyvästä hoidosta.

Reilun kymmenen vuotta olen toiminut kyseisen taloyhtiön puheenjohtajana johtaen hallitustoimintaa hyvässä yhteistyössä osaavan ja auttavan isännöitsijän kanssa, toimien viestijänä ja neuvojana asukkaille ja kehittäen yhtiön hallinnointia. Näiden vuosien aikana olen etsinyt itselleni hyvän tavan toimia rakentavasti ja järjestelmällisesti – tärkeimpinä ohjaavina arvoinani ovat osakkaiden oikeudenmukaisuus ja asukkaiden asumisviihtyvyys. Olen myös pyrkinyt kehittämään puheenjohtajana yhtiön pitkäjänteistä hoitamista, vaikka varsinainen strategia on vielä yhtiössämme paperille kirjoittamatta. Pitkän aikavälin korjaus- ja kunnostussuunnittelu on äärimmäisen tärkeää, jotta kaikki remontit ja niiden aiheuttamat kustannukset eivät realisoidu yhtä aikaa. "Kyllä tämä minun elämän ajan vielä toimii" -ajattelusta tulisi päästä pois. Miksi ei suunnitelmallisella toiminnalla tasoitettaisi kustannusjakaumaa useille vuosille? Tulevaisuudessa tämä varmasti näkyy asunnon jälleenmyyntiarvossa tai perillisille jäisi sitten aikanaan jotain oikeasti arvokasta. 

Taloyhtiön hallinnossa toimiminen ja sen tueksi hakemani Kiinteistöliiton monipuoliset koulutukset johdattivat asettumaan ehdolle ja tulleen valituksi Kiinteistöliitto Keski-Suomen hallitukseen reilu kaksi vuotta sitten. Näen tärkeäksi nostaa esiin pienten paikkakuntien erilaisia haasteita ja tilanteita verrattuna suuriin kaupunkeihin, koska jäsenistössä on taloyhtiöitä ympäri Keski-Suomen. Arvojeni mukaisesti yhdistyksen hallitustoiminnassa tulee huomioida alueellinen oikeudenmukaisuus, jota parantaa esimerkiksi koulutusten verkko-osallistumisen mahdollisuuden yleistyminen. Vaikka jäsenen edustaja näin välttyy matkustamasta pitkiäkin matkoja, haasteeksi voi ikääntyneiden osalta muodostua tietoteknisen osaamisen vähäisyys. Tähän ratkaisuksi kehittelin omalle paikkakunnalleni ”koulutuskatsomon”, jossa yhdessä seurataan koulutusta ja samalla verkostoidutaan. Tämä toiminta ei päässyt suunnittelua pidemmälle kokoontumisrajoitusten iskiessä maakuntaamme keväällä 2020. Katsomo toteutuu kuitenkin tilanteen parantuessa ja pääsemme paikkakunnan hallitusjäsenten kesken jakamaan vertaistukea sekä saamaan oppia. Itse imen sienen tavoin tapahtumissa taloyhtiöiden jäsenten jakamaa tietoa, ajatuksia, haasteita ja mieltä askarruttavia kysymyksiä, jotta voin rehellisesti ajaa heidän etujaan. Tässäkin, kuten kaikessa asunto-osayhtiön toiminnassa yhteistyö on korvaamattoman arvokasta!

Virpi Ruotsalainen

Virpi Ruotsalainen

Kirjoittaja on saarijärveläisen taloyhtiön puheenjohtaja ja Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen hallituksen jäsen.

Haku

Kirjoita hakukenttään hakusana tai sen osa. Älä käytä jokerimerkkejä. Tällöin haku etsii kaikki mahdolliset osumat, joista löytyy käyttämäsi kirjainyhdistelmä. Esimerkiksi Tupakointi tai tupak toimivat molemmat hakusanoina.