Yhdistyksen historiaa
Jyväskylän Talonomistajain Yhdistys perustetaan
Vuonna 1903 Suomen suurruhtinaskunnassa elettiin sortovuosia. Jyväskylä oli tuolloin vielä pieni alle 5 000 asukkaan puutalokaupunki ja rautatieyhteyskin oli saatu vasta viitisen vuotta aiemmin.
Jyväskylän, kuten monen muunkin maamme kaupungin, talonomistajille oli syntynyt tarve perustaa kaupunkiinsa oma yhdistys talonomistajien yhteisiä etuja valvomaan. Jyväskyläläiset talonomistajat kokoontuivatkin kunnallistalolle 19.6.1903 ensimmäiseen kokoukseensa, jossa esitettiin Vaasan läänin kuvernöörin viraston vahvistamat yhdistyksen säännöt.
Yhdistyksen tarkoituksena oli kiinteistön omistajien edunvalvonnan lisäksi antaa jäsenille tietoa laeista ja asetuksista. Alusta lähtien yhdistyksellä on riittänyt asioita käsiteltäväksi. Alkuvuosina kokouksissa käsiteltiin mm. katurasitusta, kaavoitusta, kaupungin rakennussääntöjä, vuokria ja vesijohtoasioita.
Yhdistys Asuntokiinteistöliiton jäseneksi ja nimeksi Jyväskylän Asuntokiinteistöyhdistys
1930-luvulle tultaessa yhdistyksen toiminta ja jäsenmäärä oli hiipunut lähes sadasta jäsenestä pariinkymmeneen jäseneen. Heti uuden vuosikymmenen alussa jäsenmäärä kasvoi yhdessä vuodessa lähes pariin sataan. Vuonna 1931 yhdistys liittyi Suomen Asuntokiinteistöliiton jäseneksi ja samassa yhteydessä yhdistyksen nimeksi vaihtui Jyväskylän Asuntokiinteistöyhdistys.
Yhdistyksen jäsenistö koostui edelleen pääasiassa talonomistajista. Muutoksia jäsenkuntaan oli jo kuitenkin odotettavissa, sillä 1926 astui voimaan ensimmäinen asunto-osakeyhtiölaki. Kirkkopuiston kulmalla sijaitseva Asunto-osakeyhtiö Toritalo liittyi yhdistykseen ensimmäisenä asunto-osakeyhtiönä vuonna 1937.
Muuttoliike kaupunkeihin – asunto-osakeyhtiömuotoinen asuminen yleistyy
Sotien jälkeisinä vuosikymmeninä asuntorakentaminen nousi Suomessa valtaviin mittoihin ihmisten muuttaessa maalta kaupunkeihin. Vanha Jyväskylän puutalokaupunki muuttui talo talolta kivitalokaupungiksi ja asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt tulivat aikaisempien yksityisten talonomistajien tilalle. 1960-luvulle tultaessa alettiin Jyväskylässäkin rakentaa lähiöitä, jotka olivat tuolloin kaupunkirakentamisen uusi trendi. Jyväskylän ensimmäiset lähiöt olivat Viitaniemi ja Kortepohja.
Kaupungin kehittyminen ja kerrostaloistuminen toi kiinteistönomistajille uusia tehtäviä ja velvoitteita, mitkä heijastuivat yhdistyksen toimintaan vilkastuttaen sitä. Yhdistyksessä keskusteltiin mm. katu- ja liikenneasioista, kiinteistöjen verotuksesta, sähkö-, vesi- ja viemärikysymyksistä, kiinteistöjen hoidosta ja lämmityksestä, asuntotilanteesta ja vuokrasuhteista sekä vuokrasäännöstelystä.
Talonmiesten työsuhdeasiat iso osa yhdistyksen toimintaa
Talonmiehet saivat oman työaikalakinsa 1971 ja samana vuonna yhdistys järjesti jäsenilleen ylimääräisen tiedotustilaisuuden uusista työehtosopimuksista. Talonmiesten palkkamittaukset ja työsuhdeasiat tulivat 1970-luvulla hyvin merkittäväksi osaksi yhdistyksen toimintaa. Yhdistyksestä tuli vuonna 1975 sääntömuutoksella työnantajajärjestö. Samana vuonna yhdistys liittyi Suomen Kiinteistötyönantajainliittoon, jonka tehtäviä hoitaa nykyisin Kiinteistötyönantajat ry.
1970-luvun lopulla yhdistys käynnisti uudelleen omistamansa, vuonna 1966 perustetun Jyväskylän Talokeskus Oy:n toiminnan. Yhtiö tarjosi aluksi isännöintipalveluja. Toiminta laajeni 1980- ja 1990-luvuilla huolto-, vartiointi- ja sähköasennuspalveluihin. Talokeskus paransi yhdistyksen toimintaedellytyksiä yhtiön maksaessa osan yhdistyksen toimiston ylläpidosta. Myös henkilöstö oli osittain yhteinen.
Ratamestareiden, kauppiaiden, puuseppien, partureiden ja muiden alkuvuosikymmenien jäsenten tilalle tulivat talonomistajina enimmäkseen asunto-osakeyhtiöt, jotka alkoivat 1970-luvulla liittyä yhdistykseen suuremmissa määrin. Yhdistyksen jäsenmäärä kasvoikin kolminkertaiseksi ollen vuosikymmenen lopulla jo kolme sataa.
Toimialueena koko maakunta – nimeksi Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys
Yhdistyksestä tuli 1980-luvulla koko maakunnan yhdistys ja yhdistyksen nimi päätettiin muuttaa Keski-Suomen Kiinteistöyhdistykseksi. Yhdistyksellä oli myös alueellisia toimihenkilöitä Jämsässä, Saarijärvellä ja Äänekoskella.
Yhdistyksen tiedotustoimintaa kehitettiin. Jäsenille alettiin lähettää säännöllisesti jäsentiedotteita ja yhdistys ryhtyi julkaisemaan joka talouteen jaettua Keski-Suomen Kiinteistöviesti -lehteä.
Jäsenmäärä kasvuun, taloyhtiöiden isännöinti ammattimaistuu
Jo edellisenä vuosikymmenenä alkanut isännöinnin ammattimaistuminen jatkui voimakkaasti isännöinnin muuttuessa yhä vaativammaksi. Kokonaisuudessaan uudistettu asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan vuonna 1992 ja se lisäsi merkittävästi isännöitsijän velvollisuuksia ja vastuita. Muutos vaikutti yhdistyksen toimintaan monin tavoin. Vuonna 1994 yhdistys sai omat toimistotilat ja muutti erilleen Jyväskylän Talokeskus Oy:n tiloista.
Yhdistyksen jäsenmäärä lähti selvään kasvuun ja 1990-luvun lopulla jäsenmäärä oli jo yli 500. Neuvonnan tarve lisääntyi ja neuvontapuheluja oli vuosikymmenen lopussa yli kolme tuhatta vuodessa. Koulutustilaisuuksia järjestettiin aikaisempaa enemmän. Yhdistys oli esillä tiedotusvälineissä edunvalvonta-asioissa mm. kiinteistöverokysymyksessä ja vuokramarkkinoiden vapauttamisessa.
Yhdistys oli keskeisesti mukana lisäämässä korjausrakentamista maakunnassa, millä helpotettiin laman jälkeistä vaikeaa rakennusalan työttömyystilannetta.
Yhdistyksen palvelut monipuolistuvat ja jäsenmäärä kasvaa voimakkaasti
Vuosituhannen vaihteen jälkeen jäsenmäärä kasvoi yli kaksinkertaiseksi. Voimakkainta jäsenmäärän kasvu oli vuosina 2008–2010, koska uusi vuonna 2010 voimaantullut asunto-osakeyhtiölaki kiinnosti taloyhtiöiden hallituksia. Jäsenmäärän kasvu ja Jyväskylän Talokeskus Oy:n myynti vuonna 2002 mahdollistivat yhä monipuolisemmat jäsenpalvelut ja tekivät yhdistyksestä taloudellisesti riippumattoman.
Yhdistys panosti erityisesti koulutustoimintaan ja jäsenviestintään, mikä näkyi etenkin taloyhtiöiden hallitusten jäsenten osallistumisessa yhdistyksen koulutuksiin ja toimintaan.
Koulutustilaisuuksista päätettiin tehdä jäsenille maksuttomia, mikä lisäsi osallistujamääriä. Ammatti-isännöitsijöille suunnattua koulutusta lisättiin. Vuonna 2005 aloitettiin vuosittain järjestettävät taloyhtiön hallituksen iltakoulut, jotka tarjoavat perustiedot uusille hallituksen jäsenille taloyhtiön hallitustyöskentelyyn. Yhdistys alkoi järjestää säännöllisesti koulutuksia Jyväskylän lisäksi muissa maakunnan kaupungeissa. Parhaimmillaan koulutusten osallistujamäärä ylitti kahden tuhannen rajan vuodessa.
Vuonna 2002 yhdistys alkoi julkaista uudelleen Keski-Suomen Kiinteistöviestiä. Vuonna 2009 Kiinteistöviesti muuttui yhdistyksen jäsenlehdeksi, jonka jakelussa ovat jäsentaloyhtiöiden hallitusten jäsenet ja isännöitsijät. Samalla yhdistys alkoi julkaista jäsenille myös sähköistä uutiskirjettä.