Asumishäiriöihin puuttuminen vaatii välittömiä lainsäädäntötoimia tällä hallituskaudella
Julkaistu: 03.09.2025
Suomessa on käynnissä huolestuttava kehitys asumishäiriöiden määrän kasvussa. Huumeiden käyttö, väkivallan uhka ja rauhattomuus näkyvät yhä useamman asuinympäristössä. Alan järjestöt ovat erittäin huolestuneita siitä, ettei lainsäädäntö tällä hetkellä mahdollista asumishäiriöihin puuttumista nopeasti ja tehokkaasti.
”Nykytilanne on täysin kestämätön. Vakavien asumishäiriöiden määrä on kasvussa, mutta niihin puuttuminen tehokkaasti ilman lainsäädännön tukea on mahdotonta. Kysymys on riittävän näytön keräämisestä häätöprosessiin. Tätä varten vuokranantaja ja asunto-osakeyhtiö tarvitsisivat tiedon häiriöihin liittyvistä poliisikäynneistä huoneistossa”, korostaa Raklin asumisen johtaja Aija Tasa.
Asunto-osakeyhtiölain uudistusta pohtineen työryhmän enemmistö kannatti sääntelyä, jossa asunto-osakeyhtiöllä on tiedonsaantioikeus hätäkeskustietojärjestelmään kirjatuista poliisin hälytystehtävistä. Asian tarkastelu jäi kuitenkin erilliseen lainvalmisteluhankkeeseen, jonka yhteydessä tulisi ottaa huomioon myös vastaava tiedonsaantioikeus vuokranantajille.
”Työ on aloitettava välittömästi, jotta lakimuutokset saadaan voimaan vielä tällä hallituskaudella. Perusoikeuspunninnassa on asettava etusijalle asukkaiden turvallisuus ja oikeus kotirauhaan”, toteaa Kiinteistöliiton johtava lakiasiantuntija Virpi Hienonen.
Vakavat asumishäiriöt vaarantavat kotirauhan
Useissa asuintaloissa asukkaat kokevat jatkuvaa turvattomuutta ja pelkoa. Erityisen huolestuttavia ovat tilanteet, joissa naapurit altistuvat henkeen ja terveyteen kohdistuville uhkauksille. Monet eivät kuitenkaan uskalla tehdä häiriöilmoituksia nimellään, koska pelkäävät joutuvansa todistajaksi oikeuteen. Harva ymmärrettävästi haluaa todistaa, jos vastassa on mahdollisesti huumeita käyttävä tai rikollinen henkilö.
”Nykyinen lainsäädäntö suojaa häiriökäyttäytyjän yksityisyyttä niin vahvasti, että kymmenien muiden asukkaiden kotirauha vaarantuu. Kotirauha on kuitenkin perustuslailla turvattu. Miksi siis muiden asukkaiden perusoikeudet ja turvallisuus voidaan uhrata yhden häiriökäyttäjän yksityisyydensuojan vuoksi?”, kysyy Tasa.
Lisätietoa:
Aija Tasa, johtaja, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry, 050 327 2077, aija.tasa@rakli.fi
Virpi Hienonen, johtava lakiasiantuntija, Suomen Kiinteistöliitto ry, 09 1667 6361, virpi.hienonen@kiinteistoliitto.fi
Anne Viita, toiminnanjohtaja, Vuokralaiset VKL ry, 050 588 3483, anne.viita@vuokralaiset.fi
Tarik Ahsanullah, lakiasiainjohtaja, Suomen Vuokranantajat ry, 045 114 3854, tarik.ahsanullah@vuokranantajat.fi