Taloyhtiöiden turvallisuuskysely: Taloyhtiöiden väestönsuojat hallitusten mielestä hyvässä kunnossa
Julkaistu: 22.11.2022
Turvallisuusasiat ovat nostaneet merkitystään taloyhtiöiden toiminnassa viime vuosina. Tämä käy hyvin ilmi Kiinteistöliiton Taloyhtiöiden turvallisuuskyselyn vastauksista. Kyselyn perusteella taloyhtiöiden väestönsuojista enemmistö on joko varsin tai erittäin hyvässä kunnossa. Vastaajista 85 prosenttia ilmoitti, että heidän taloyhtiölleen on laadittu pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelmaa myös päivitetään usein, sillä tulosten perusteella kolme neljästä pelastussuunnitelmasta on päivitetty alle kaksi vuotta sitten.
Pelastussuunnitelmia laaditaan usealla tavalla. Kerrostaloissa laatija on yleisemmin joko isännöintitoimiston edustaja tai ulkopuolinen asiantuntija. Rivitaloyhtiöissä yhtiön hallituksen jäsen tai osakas on yleisin laatija. Pääkaupunkiseudulla pelastussuunnitelman taloyhtiölle laatii muuta Suomea harvemmin yhtiön isännöitsijä.
”Kyselyn perusteella taloyhtiöiden turvallisuusasioita arvioidaan taloyhtiöiden hallinnossa aktiivisesti, ja turvallisuuteen panostetaan. Viimeaikaiset maailman tapahtumat ovat myös vastausten perusteella vaikuttaneet taloyhtiöiden turvallisuustyöhön”, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Taloyhtiöissä 44 prosentilla on turvallisuusvastaava
Vastaajien mukaan 44 prosentilla oli nimettynä taloyhtiön turvallisuusvastaava. Kerrostaloissa lukema oli hieman rivitaloja suurempi. Vastaajista 51 prosenttia kannatti nykymallia, jossa taloyhtiön hallitus vastaa suojelun järjestämisestä, eikä taloyhtiöllä ole lakisääteistä velvollisuutta nimetä turvallisuusvastaavaa vuosittain. Lainsäädännön muuttamisen ja turvallisuusvastaavan lakisääteisen nimittämisen kannalla oli 34 prosenttia vastaajista. Kerrostaloyhtiöiden edustajat olivat hieman rivitaloedustajia enemmän lakisääteisen turvallisuusvastaavan kannalla.
Väestönsuojien kunto arvioitiin keskimäärin varsin hyväksi
Hieman runsaalla puolella taloyhtiöistä on oma väestönsuoja. Kerrostaloissa suoja on 75 prosentilla, mutta rivitaloilla vain noin joka kuudennella. Omat väestönsuojat ovat miltei aina oman taloyhtiön tiloissa. Noin puolella taloyhtiöistä on yhtiön osakas nimettynä väestönsuojan vastaavaksi. Vastaajista 37 prosenttia ilmoitti, ettei heillä ole varsinaista vastuuhenkilöä valittuna.
Runsas kolmannes ilmoitti väestönsuojavastaavien saaneen koulutusta, mutta miltei 30 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa, onko koulutusta saatu.
Väestönsuojan kunto arvioidaan keskimäärin hyväksi. Vastaajista 17 prosenttia ilmoitti, että yhtiönsä suoja on erittäin hyvässä kunnossa ja säännöllisesti ylläpidetty. 54 prosenttia katsoi, että suoja on varsin hyvässä kunnossa ja otettavissa käyttöön 72 tunnin kuluessa. Vastaajista 17 prosenttia arveli, että suojan kunto on tyydyttävä, ja yhdeksän prosenttia arvioi kunnon välttäväksi.
Suhtautuminen palovaroitinten vastuunjakoon vaihtelee paljon
Palovaroittimien vastuut vaihtelevat paljon taloyhtiöstä toiseen. Rivitaloyhtiöissä taloyhtiö näyttää kantavan kerrostaloja harvemmin palovaroittimien ylläpitovastuuta. Kerrostaloyhtiöissä joka toisella osakas tai asukas vastaa kaikista huoneistokohtaisista palovaroittimista, kun taas rivitaloyhtiöissä lukema on 64 prosenttia. Kerrostaloyhtiöissä 27 prosentissa taloyhtiö vastaa sähköverkkoon liitetyistä varoittimista ja samoin 27 prosentissa osakkaat vastaavat paristokäyttöisistä varoittimista.
Vastaajat pääsivät myös ottamaan kantaa palovaroitinten vastuiden jakautumiseen. Kerrostaloyhtiöissä vastaajien näkemykset poikkesivat selvästi rivitaloyhtiöiden edustajien näkemyksistä. Kerrostaloyhtiöiden edustajista 43 prosenttia oli sitä mieltä, että taloyhtiön pitäisi vastata kaikista varoittimista, ja 15 prosenttia oli sitä mieltä, että taloyhtiö vastaisi yhdestä varoittimesta per huoneisto. Osakkaiden/asukkaiden vastuulle laittaisi kaikki palovaroittimet vain 34 prosenttia kerrostalovastaajista.
Rivitaloyhtiöiden edustajista 60 prosenttia laittaisi kaikkien palovaroitinten vastuut osakkaille tai asukkaille. Vain 23 prosenttia rivitaloyhtiöiden vastaajista laittaisi kaikki palovaroittimet taloyhtiön vastuulle. 10 prosenttia rivitalovastaajista kannatti mallia, jossa yhtiö vastaisi yhdestä varoittimesta per huoneisto.
Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan esitys pelastuslain uudistamiseksi siten, että asuntojen palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovelvollisuus siirtyisi rakennuksen omistajalle. Vastuun määräytymisen kannalta ei enää olisi merkityksellistä se, milloin yhtiö on rakennettu, eikä se onko yhtiössä sähköverkkoon kytketyt vai paristokäyttöiset palovaroittimet.
Taloyhtiöiden turvallisuuskysely 2022
Lisätietoja medialle:
Pääekonomisti Jukka Kero, jukka.kero@kiinteistoliitto.fi, (09) 1667 6226
Johtava lakiasiantuntija Virpi Hienonen, virpi.hienonen@kiinteistoliitto.fi, (09) 1667 6361
Kiinteistöliiton Taloyhtiöiden turvallisuuskysely 2022
Suomen Kiinteistöliitto toteutti taloyhtiöiden turvallisuusasioihin liittyvän kyselyn, joka suunnattiin Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöiden vastuuhenkilöille 31.8. – 15.9.2022. Vastaajien kokonaismäärä kasvoi 4970:ään, joita jokaista Kiinteistöliitto lämpimästi kiittää.
Vastaajista 59 % oli hallituksen puheenjohtajia, 33 % hallituksen muita jäseniä, ja 6 % isännöitsijöitä. Kysely toteutettiin sähköpostikutsun kautta nettikyselynä.