Kaupunkikeskustojen elinvoimasta
18.5.2021
Helsingin Aleksanterinkadulta on lyhyen ajan sisällä lähtenyt monia erikoiskauppoja, mikä on saanut monet huolestumaan pääkaupungin ydinkeskustan kaupallisesta tulevaisuudesta. Syyksi on arvioitu ihmisten muuttunutta kulutuskäyttäytymistä, verkkokaupan kasvua ja keskustan liepeille rakennettuja kauppakeskuksia. Joidenkin mielestä syynä on myös ydinkeskustan heikentynyt saavutettavuus autolla.
Kuulostaa kovin tutulta vai mitä? Jyväskylä kuten useimmat muutkin kaupungit ovat kipuilleet saman asian kanssa jo pitkään.
Kaupunkien keskustojen ulkopuolelle on noussut kauppakeskuksia, joissa pysäköinti on ilmaista. Autolla saavutettavuudessa keskusta ei voikaan kilpailla kauppakeskusten kanssa eikä sen pidäkään. Jotkut toiminnot sopivat keskustaan ja jotkut taas aivan muualle. Sellaiset, jotka edellyttävät oman auton käyttöä, soveltuvat aiempaa huonommin ydinkeskustaan, koska on olemassa autoilijan kannalta paremmin toimivia vaihtoehtoja.
Kaupungin ydinkeskusta tulee silti jatkossakin olemaan ydinkeskusta. Todennäköisesti siellä tulee olemaan toimitiloja, ravintoloita, liikkeitä, palveluita ja tapahtumia, joita ei löydy mistään muualta. Historiansa vuoksi ydinkeskusta on kiinnostava kohde itsessään. Jotkin liikkeet lopettavat, mutta tilalle tulee aikanaan uusia ja ne saattavat olla aika erilaisia kuin ne, jotka siitä lähtivät. Se on normaalia kehitystä.
Meidän pitääkin kyetä päästämään irti ajatuksesta, että kaupungilla olisi vain yksi keskusta. Keskustoja on useita, ja niillä kaikilla on oma roolinsa, omat erityispiirteensä ja vahvuutensa. Monella kaupunkilaisella ei ole enää syytä käydä "perinteisessä" keskustassa, sillä palveluita löytyy nyt lähempääkin, mikä on hyvä asia.
Kaupungin päättäjien pitää pohtia, mitä ydinkeskustalta oikeastaan haetaan. Sen vahvuudet liittyvät jatkossa ennen kaikkea ihmisten kohtaamiseen, ajanviettoon ja kulttuuriin, ja niiden osuus tulee kasvamaan. Ostovoimaa tuovat myös turistit, jotka eivät liiku autolla vaan joita houkuttaa viihtyisä ja turvallinen kävelykeskusta. Lopulta jokainen meistä vaikuttaa itse omalla kulutuskäyttäytymisellään kaupungin kehittymiseen ja elinvoimaan. Kaupunki on sellainen, millaiseksi me asukkaat sen muokkaamme.
Erikoiskaupan tarvitsema tila ydinkeskustassa kuitenkin vähenee verkkokaupan ja kauppakeskusten vuoksi. Etätyöskentelyn lisääntyessä myös toimistojen kysyntä vähenee. Asuntojen hinnat kuitenkin osoittavat, että asukkaiden silmissä keskustan vetovoima ei ole katoamassa. Jyväskylä pyrkii lisäämään keskustansa elinvoimaa kaksinkertaistamalla sen asukasmäärän kymmenen vuoden kuluessa. Siksi kaupungin kannattaisi helpottaa myös tyhjilleen jäävien toimistojen ja liiketilojen muuttamista asuinkäyttöön.