Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen sääntöjen uudistamisesta

19.2.2020

Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen toiminta on hyvällä mallilla, talous on erittäin vahva, palvelu pelaa ja jäsenet ovat tyytyväisiä. Aina ei ole ollut näin. Aikoinaan yhdistys oli taloudellisissa vaikeuksissa. Apuun pyydettiin isännöitsijöitä hankkimaan jäseniä ja auttamaan toiminnassa.

Nyt Isännöinti on toimialana muuttunut nopeasti: talossa asuva pätevä isännöitsijä on harvinaisuus. Taloyhtiöiden hallitukset joutuvat ratkomaan monipuolista asiantuntemusta vaativia, joskus hirveän kalliita ongelmia. Vastuu painaa. Työtä tehdään vapaaehtoistyönä, josta palkkiona on ”kiva kun joku viittii”. Hallituksen valitsema isännöitsijä hoitaa käytännön asiat. Isännöitsijä on nyt tavallisesti ison isännöintifirman työntekijä, joka toki hoitaa lain ja sopimuksen vaatimat asiat, mutta hän on ensisijaisesti vastuussa työnantajalleen. Suurin osa isännöitsijöistä toimii vastuullisesti, mutta kenen puoleen taloyhtiön maallikkohallitus kääntyy, jos tässä suhteessa tulee ongelmia?

Yhdistyksen sääntöuudistusta on hierottu nyt muutaman vuoden ajan. Yhdistyksen kokouksissa on ollut erimielisyyttä isännöitsijöiden asemavaltuutuksesta; sekä hallituksen jäsenen ikärajasta. Asiat on niin sanotusti menneet tunteisiin, henkilökohtaistuneet ja vuosikokousten päätöksenteko on ollut melkoista farssia. Hallituksen ja aktiivien aikaa on mennyt valtataisteluun ja sääntöhierontaan, vaikka oikeasti tärkeitä, toimintaan kuuluvia asioita kuten talojen strategiaa, alustataloutta, digitalisaatiota, vesivahinkoja, sähköautoja, aurinko- ja maalämpöä olisi kaikille mietittäväksi ihan jonoksi asti.

Muutaman taannoisen railakkaan työriidan sovittelukokemuksen perusteella mielestäni paras tapa edetä tällaisissa kiistoissa on kiinnittää kaikkien huomio näihin yrityksen tai organisaation perustehtäviin. Toimintaperiaatteet, strategia tai säännöt laaditaan sitten niin, että yhteisö pystyy toteuttamaan tehtäviään hyvin. Kompromississa kaikki joutuvat joustamaan, mutta parannus vanhoihin sääntöihin olisi toiminnan kannalta kuitenkin huomattava. Toivottavasti asiassa edistytään seuraavassa kokouksessa. Muualla Suomessa vastaava kipuilu on pääosin saatu kuntoon.

Yhdistyksen varsinaisissa kokouksissa äänivaltaa käyttävät yhdistyksen jäsenet. Yhdistyksen arvojen mukaista olisi, että henkilöt, joilla on omia tai ei-jäsenyhtiöiden intressejä ajettavanaan, jääväisivät itsensä. Yhteistyötä tehdään kuitenkin mahdollisimman laajasti. Isännöitsijöiden oma liitto on nyt uuden johdon myötä jäsentämässä toimintaansa, ja esimerkiksi koulutusta tarvitaan sekä taloyhtiöiden hallituksille että isännöitsijöille. Toiminnasta säännöillä ei haluta sulkea ihmisiä pois, mutta yhdistyksen päätösvalta on oltava jäsenillä. Hallituksen jäsenten on aidosti haluttava tehdä tätä vapaaehtoistyötä jäsenkunnan hyväksi. Nuoria ihmisiä on tärkeää saada sekä taloyhtiöiden että kiinteistöyhdistyksen hallituksiin mukaan. Yhdistyksen itsenäisyys ja valtakunnallinen kiinteistöliittoyhteistyö ovat tällä hetkellä meidän kaikkien etu.

Kiinteistöyhdistyksen jäsenet ovat 94 prosenttisesti taloyhtiöitä. Vuokratalot on jäseninä huomioitu selkeästi. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia jäsentensä eduksi. Nettisivuilla asia esitetään selvästi: Taloyhtiöiden asialla vuodesta 1903. Tietoa ja tukea taloyhtiöiden johtamiseen. Siinä on hyvä Kiinteistöyhdistyksen strategia.

Tämän strategian toteutuksessa yhdistyksen varsinainen käytännön toiminta on sujunut mainiosti. Toteutuksessa on onnistuttu, ja toimiston väki on hoitanut työtä hyvin. Taloyhtiöpäivistä ja yhteistyöstä on otettu oppia valtakunnallisestikin. Tiedotus pelaa jäsenkunnan huomioiden, samoin yhteistyö alalla toimijoiden kanssa. Digitalisaatiota hyödynnetään vähitellen. Jäseniä on tullut lisää, palveluun ollaan tyytyväisiä ja jäsenet ovat valmiita suosittelemaan jäsenyyttä edelleen. Yhdistyksen vahva talous on jäsenten kannalta erittäin hyvä asia: se mahdollistaa palvelun jatkuvan parantamisen. Näin on hyvä aloittaa uusi, iloisempi 20 -luku.