Pienikin kiusa on iso kiusa naapurille
1.3.2022
Vuosia sitten heräilin kerrostalokodissani kirskuvaan ääneen öisin. Selvisi, että naapurini oli pingottanut eteisensä seinästä seinään kalastussiimaa, jota hän vingutteli kylpyhuoneen ovella. Ai, miksi hän oli pingottanut? No, kiusatakseen yläkerran asukasta.
Kiusaajia voi olla työpaikoilla, järjestöissä, somessa, kaikkialla missä on ihmisiä – siis myös taloyhtiöissä. Taloyhtiöissä kiusatuiksi voivat tulla asukkaiden lisäksi kaikki siellä asioivat. Tiedän talon, jonne huoltomies ei mene, jos tietty auto on parkkiruudussa. Muutoin hän saa kierroksen ajaksi kintereilleen pahansuopaisen asukkaan, joka häiritsee työntekoa ja aiheuttaa mielipahaa.
Tyypillisesti kiusaaja on omasta mielestään oikeassa, levittää perättömiä huhuja ja yrittää saada muita puolelleen. Hän vaatii toimenpiteitä viranomaisia myöten ja kirjoittelee heippa-lappuja. Hän saattaa katsoa vihamielisesti, vähätellä, kytätä tai jopa käyttäytyä uhkaavasti. Kiusaajalta puuttuu empatia- ja yhteistyökykyä.
Joillekin kiusaaminen voi olla vallanhalua, kuten kaiken vastustaminen, oman edun ajaminen tai kokouksien sabotointi pitkillä ja toistuvilla puheenvuoroilla. Vallanhimoinen vaatii oikeutta asioilleen, mutta päätöksenteko muuttuu hänelle myrkyksi, jos oma esitys ei saa riittävää kannatusta. Usein hän haluaa itselleen vastuutehtäviä, mutta jättää ne tekemättä ja siten hankaloittaa yhteisten asioiden hoitamista.
Syynä käytökseen voi olla vallanhalun lisäksi piintyneet periaatteet, syyt lapsuudesta tai mielenterveysongelmat. Mutta mitkään eivät ole hyväksyttäviä perusteita kiusaamiselle. Kiusaaja on usein sinnikäs yksilö, joka koettelee muiden jaksamista pakertamalla uutterasti vuodesta toiseen joko saman tai vaihtuvan aiheen kimpussa. Hän voi jatkuvalla ja tarkoituksenhakuisella kiusaamisella tehdä muiden elämisestä sietämätöntä.
Kiusaaja ei välttämättä pidä käytöstään kiusaamisena vaan muita liian herkkinä tai ymmärtämättöminä. Aikuisen elämänkokemuksella kiusaaminen voi olla monimuotoista, se voi olla hyvin näkyvää tai lähes huomaamatonta. Joskus kiusatuksi olonsa tunteva miettii, onko se edes kiusaamista. Usein hän ennen pitkää väsyy, luovuttaa ja muuttaa muualle, että saisi elää rauhassa. Mutta taloyhtiöön ongelma jää. Kiusaaja vain siirtää huomionsa seuraavaan uhriin.
Taloyhtiön keinot kiusaamistapauksissa ovat vähäiset. Kiusaamisesta on hyvä pitää päiväkirjaa ja saada asialle todistajia. Tilanteesta riippuen, kiusatun tulee rohkeasti ottaa asia puheeksi kiusaajan kanssa. Jos se ei ole mahdollista tai kiusaaminen jatkuu sen jälkeen, asiaa voi yrittää sovitella ulkopuolisten avustuksella. Joskus myös huoli-ilmoituksen tekeminen voi olla ratkaisu. Mikäli kiusaaminen täyttää rikoksen tunnusmerkit, siitä tulee tehdä viipymättä rikosilmoitus.
Kuinka kävi alun siimatapaukselle? Keskustelutuokio hänen kanssaan tuotti tulosta ja hän purki virityksen. Meillä kävi onnellisesti.
Eikös vaan, että kiusaamiselle nollatoleranssi ihan kaikkialla!